pykälä symboliHallitus antoi uuden vammaispalvelulakiehdotuksen eduskunnalle 27.9. Ehdotus sisältää säännökset vammaisille henkilöille järjestettävistä sosiaalihuollon erityispalveluista. Lain mukaisia erityispalveluja olisi järjestettävä, jos vammainen henkilö ei saisi muun lain nojalla riittäviä ja sopivia palveluja. Lähtökohtana erityispalvelujen järjestämiselle olisi vamman tai sairauden aiheuttamasta pitkäaikaisesta toimintarajoitteesta seuraava avun tai tuen tarve. Erityispalvelut ehdotetaan säilytettäviksi maksuttomina vastaavasti kuin nykyisessä lainsäädännössä.

Lain tarkoituksena on toteuttaa vammaisen henkilön yhdenvertaisuutta ja osallisuutta yhteiskunnassa sekä ehkäistä ja poistaa esteitä, jotka rajoittavat henkilön yhdenvertaisuuden saavuttamista, osallisuutta ja osallistumista. Lisäksi lain tavoitteena on tukea itsenäistä suoriutumista ja itsemääräämisoikeuden toteutumista sekä turvata yksilöllisen tarpeen mukaiset, riittävät ja laadultaan hyvät palvelut.  

Esitys sisältää säännökset vammaisen henkilön osallistumisen ja osallisuuden tukemisesta palvelutarpeen arvioinnissa, palvelujen suunnittelussa sekä toteuttamisen ja toteutumisen seurannassa ja osallistumisessa järjestettävästä tuesta. Samalla sosiaalihuoltolakiin tehtäisiin muutoksia palvelutarpeen arvioinnin aloittamisen määräajan, asiakassuunnitelman sisällön ja päätöksenteon osalta. 

Laissa säädetään osallisuutta ja yhdenvertaisuutta sekä välttämätöntä huolenpitoa turvaavista palveluista. Näitä palveluja olisivat valmennus ja tuki, henkilökohtainen apu, asumisen tuki mukaan lukien tuki esteettömään asumiseen, lyhytaikainen huolenpito ja päiväaikainen toiminta sekä liikkumisen tuki. Maakunnalla olisi näihin palveluihin pääosin erityinen, määrärahoista riippumaton järjestämisvelvollisuus. Palvelut toteutettaisiin sisällöltään ja laajuudeltaan vammaisen henkilön yksilöllisen tarpeen ja edun mukaisina. 

Lisäksi maakunta korvaisi määrärahojen puitteissa vammaiselle henkilölle kustannukset liikkumisessa, viestinnässä sekä päivittäisissä toimissa tai vapaa-ajan toiminnoissa tarvittavien välineiden tai muiden teknisten ratkaisujen hankkimisesta. 

Kiinnostavaa hengityslaitetta käyttävien kannalta

Henkilökohtaista apua on ehdotuksessa kehitetty siihen suuntaan, että myös nykyiset hengityshalvauspotilaat voisivat halutessaan järjestää palvelunsa sen kautta. Henkilökohtaiseen apuun voi nimittäin osana palvelun kokonaisuutta kuulua sellaisia hoitotoimenpiteitä, jotka ovat välttämättömiä henkilön itsenäiselle suoriutumiselle ja jotka hän voisi tehdä itse ilman toimintarajoitetta. Edellytyksenä tällaisten hoitotoimenpiteiden suorittamiselle henkilökohtaisen avun osana lakiehdotus pitää sitä, että maakunnan liikelaitos antaa vammaiselle henkilölle ja tämän avustajalle näihin toimenpiteisiin vammaisen henkilön yksilöllisen tarpeen edellyttämän perehdytyksen sekä mahdollisuuden jatkuvaan ohjaukseen.

Hengityslaitetta käyttävien kannalta on myös olennaista, että henkilökohtaisen avun sijaisjärjestelyjen toteuttamistavat avustajan poissaolotilanteiden ja työsuhteen päättymisen varalta olisi kirjattava asiakassuunnitelmaan ja palveluita koskevaan päätökseen ja maakunnan olisi varaudutava näihin tilanteisiin.     

Linkki lakiehdotukseen ja sen perusteluihin: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_159+2018.aspx

Yhdistys  Täysin palkein -hanke Tietosuojaseloste        facebook logo button 
Liisa Rautanen, Lonkalantie 25, 09430 SAUKKOLA Väinö Auerin katu 10, 00560 HELSINKI
0500 974 794 045 1515 448
liisa.rautanen(at)hengityslaitepotilaat.fi ilka.haarni(at)hengityslaitepotilaat.fi © Hengityslaitepotilaat ry